Maailma ei lopu

"Suojelusenkelini pelkää pimeää. Se teeskentelee, ettei pelkää, lähettää minut edeltä ja sanoo tulevansa ihan kohta perästä."
MAAILMA EI LOPU on yhdistelmä välieurooppalaista mustanpuhuvaa huumoria ja uuden mantereen kaikkea mahdollista nokkelasti koplaavaa sukkeluutta. Kummaa tai ei, tästä syntyy myös sanataidetta, joka palkittiin Pulitzerilla 1990. Aki Salmelan hienoon suomennokseen sisältyy alkuperäistekijän hyödyllinen ja hauska esitys siitä, mitä proosarunot ovat ja mitä niillä voi tehdä.

Charles Simic (s. 1938) syntyi Belgradissa, muutti teininä Pariisin kautta Yhdysvaltoihin ja debytoi amerikaksi kirjoittavana lyyrikkona kokoelmalla WHAT THE GRASS SAYS (1961). Hän teki tasaiseen tahtiin omia kirjoja ja käännöksiä. THE WORLD DOESN'T ENDin (1989) suosio nosti tekijänsä ja proosarunolajityypin yleisesti tunnetuiksi. Sittemmin Simic on kirjoittanut myös esseitä ja tietokirjan kuvataiteilija Joseph Cornellista. Monta muutakin palkintoa ja tunnustusta saanut emeritusprofessori on asunut 70-luvun puolimaista lähtien New Hampshiressa ja opettanut osavaltionyliopistossa.
Aki Salmela (s. 1976) on runoilija ja suomentaja. Hän on viimeistellyt kirjan mittaisia käännöksiä useilta runoilijoilta (Ashbery, Padgett, Edson, Bertrand, Silliman, Tate, Armantrout). Oma esikoiskokoelma SANOMATTOMIA LEHTIÄ (Tammi 2004) voitti Kalevi Jäntin palkinnon. Sitä ovat seuranneet kuusi muuta runokirjaa Tammelta (kuten Tanssivan karhun 2008 voittanut TYHJYYDEN YMPÄRILLÄ) sekä WORD IN PROGRESS (ntamo 2007) ja vihkomuotoinen HIEKKAPÄIVÄKIRJA (Poesia 2017).